Menestyksekäs lisääntyminen - tärkeintä on ajoitus

Hedelmällisyyden hallinta

Hedelmällisyyden tehokas ja kannattava hallinta edellyttää terveitä lehmiä ja tarkkailurutiineja sekä kiimassa olevien että lisääntymisterveyden sairauksista kärsivien lehmien havaitsemiseksi. Viime vuosikymmenten geneettinen kehitystyö on suosinut maidontuotantoa, jolloin tuloksena on ollut tuottoisia lehmiä, joiden kiimamerkit ovat heikkoja ja kestävät lyhyen aikaa (kuva 1). Manuaalinen kiimantunnistus vie enemmän aikaa, ja kiimoja jää usein havaitsematta. Lisäksi hiljaiset kiimat ovat yhä yleisempiä nykyisillä lypsylehmillä.

Kuva 1: Korkeatuottoisten lypsylehmien kiima on lyhyempi ja aktiivisuustaso matalampi. (Mukailtu Lopez et al., 2004)

 

Tutkimustulosten (Dobson et al., 2008) mukaan 30–50 viime vuoden aikana seisovaa kiimaa näyttävien lehmien osuus on laskenut kahdeksastakymmenestä viiteenkymmeneen prosenttiin, kesto viidestätoista viiteen tuntiin ja ensimmäinen tiineysarvo seitsemästäkymmenestä neljäänkymmeneen prosenttiin. Tämä johtaa taloudelliseen tappioon pitemmistä poikimaväleistä ja ylimääräisistä siemennyskuluista johtuen. Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että tappiot ovat vapaaehtoisen odotusajan ulkopuolella 2–5 € per tyhjä päivä. Niinpä kiimantunnistuksesta ja lehmien tiinehdyttämisestä on tullut nykyaikaisella maitotilalla tärkeä tehtävä.

Progesteroni lisääntymiselinten toiminnan biomarkkerina

Monet hormonit vaikuttavat lisääntymiseen suoraan ja epäsuorasti. Suoraan vaikuttavat hormonit ovat hypotalamuksen erittämä gonadotropiinia vapauttava hormoni (GnRH), aivolisäkkeen erittämät follikkeleja stimuloiva hormoni (FSH) ja luteinisoiva hormoni (LH), follikkelien erittämät estrogeenit, keltarauhasen erittämä progesteroni ja kohdun sisäpuolisen limakalvon erittämät prostaglandiinit (PGF2α). Jokaisella näistä hormoneista on eri tehtävä ja vaikutus muihin hormoneihin lehmän koko lisääntymiskierron aikana.

Kuva 2: Hormonaalinen kehitys kiimakierron aikana.

Näistä hormoneista Herd Navigatorin™ analysoitavaksi on valittu progesteroni, koska se voi tarjota eniten tietoa lehmän lisääntymistilasta koko tuotoskauden aikana.

Poikimisen jälkeen lehmän munasarjoissa ei esiinny toimintaa (kiimattomuus) eikä se tuota progesteronia. Muutaman viikon kuluttua lehmän munasarjojen toiminta alkaa aktivoitua, se osoittaa merkkejä kiimasta ja ovuloi. Ovulaation jälkeen munasarjassa muodostuu keltarauhanen, joka alkaa tuottaa progesteronia. Progesteronin tuotanto lakkaa lehmän lähestyessä uutta kiimaa ja alkaa uudelleen uuden ovulaation jälkeen. Tämä kierto toistuu 18–24 päivän välein, kunnes lehmä tiinehtyy. Tällöin keltarauhanen jatkaa progesteronin tuottamista tiineyden ylläpitämiseksi (kuva 3). Progesteronin tuotanto jatkuu poikimiseen asti, ellei lehmä luo vasikkaa. Jos näin käy, progesteronin tuotanto päättyy.

 

Kuva 3: Esimerkki lehmän progesteroniprofiilista, jossa näkyvät kiimattomuus, kiimakierrot ja tiineys.

Herd Navigator™ käyttää progesteronin mittaustuloksia ja muita lehmää koskevia tietoja DelPro BioModel -biomallin syöttötietoina tulkitakseen kunkin lehmän progesteroniprofiilin muotoa ja kehitystä.

Kiimantunnistus ja siemennys

Ensimmäisen ovulaation jälkeen biomalli havaitsee progesteronitason nousun. Tästä hetkestä lähtien biomalli olettaa lehmän kiimakierron olevan käynnissä ja odottaa sen tulevan kiimaan 8–12 päivän kuluttua. Progesteronitason lasku on signaali siitä, että keltarauhanen on taantunut ja dominoiva follikkeli voi kypsyä ja ovuloitua. Odotetun kiima-ajan lähestyessä näytteitä aletaan ottaa useammin. Heti kun progesteronipitoisuus laskee alle 5 ng:aan/ml, lisääntymismalli antaa kiimahälytyksen. Tämä kiimahälytys on vertailupiste seuraavan odotetun kiiman havaitsemista varten 19–23 päivää myöhemmin. Yllä kuvattu prosessi toistuu aina annettaessa kiimahälytys.

 

Kuva 4: Kiimakiertoisen lehmän progesteroniprofiili ja Herd Navigatorin™ kiimahälytykset.

Kiimahälytyksen antamisen lisäksi biomalli laskee kiiman laadun (0–100 %). Siinä arvioidaan kohtuympäristön ja munasolujen laatu viimeisen kierron progesteroniprofiilin muodon perusteella. Koska progesteronitaso laskee ennen estrogeenitason nousua, kiimahälytyksiä annetaan, ennen kuin lehmissä on havaittavissa näkyviä kiimamerkkejä. Lehmien siemennystä suositellaan yleisesti tehtäväksi 36–48 tuntia kiimahälytyksen jälkeen, mutta aika saattaa vaihdella eläin- ja tilakohtaisista olosuhteista riippuen.

Tiineysvahvistus

Progesteroni on tiineyden ylläpitoon tarvittava hormoni, jota voidaan käyttää tiineyden tilan seurantaan. Kun lehmä on siemennetty kiimahälytyksen jälkeen, lisääntymismalli seuraa progesteronin kehitystä. Jos progesteronitaso nousee pian siemennyksen jälkeen ja pysyy korkeana, malli antaa vahvistuksen tiineydestä noin 35 päivää siemennyksen jälkeen. Tästä hetkestä lähtien järjestelmä jatkaa progesteronitason seurantaa vielä 20 päivän ajan.

Noin 95 % varhaisista alkiokuolemista ja luomisista tapahtuu ensimmäisten 55 päivän aikana siemennyksen jälkeen, joten Herd Navigator™ lopettaa näytteenoton 55 päivän jälkeen. Näytteenottoa voidaan jatkaa, jos käyttäjä havaitsee luomisen tai epäilee sitä, joko raportoimalla luomistapahtuma tai pyytämällä DelPro FarmManagerilta tarkistusnäytteitä. Luomisen tapauksessa järjestelmä aloittaa näytteenoton uudelleen seuratakseen lehmää uuden tiineyden alkamiseen asti.

Kuva 5: Tiineen lehmän progesteroniprofiili ja tiineysvahvistus Herd Navigatorilta™.

 

Vakiomenettelyt (SOP:t)

Johdonmukainen työskentelytapa on ensisijaisen tärkeä toimintatapa nykyaikaisessa maidontuotannossa. Kun karjalla on monia hoitajia, tarvitsemme yhdenmukaisia työskentelytapoja (eli vakiomenettelyjä), joissa kuvaillaan eri tehtävien edellyttämät toimenpiteet, kuten siemennysaika. Myös näiden tapahtumien raportointi on hyvin tärkeää.

Esimerkiksi siemennyspäätöksissä pitäisi huomioida kriteerit, joiden avulla tarjotaan optimaaliset olosuhteet hyvää tiinehtymisastetta ja tiineyden ylläpitämistä varten. Jos lehmän päivittäinen maitotuotos on 55–65 kg ja sen tuotoskauden käyrä on suhteellisen tasainen, voi olla hyvä pidentää tarkoituksellista odotusaikaa (VWP), vaikka se olisi aiemmin tullut säännöllisesti kiimaan. Alla on esimerkki siemennyksen SOP:stä, jossa käytetään siemennyskriteereinä päiviä poikimisesta, maitotuotosta ja kiiman laatua (kuva 6).

Kuva 6: Esimerkki siemennyksen SOP:stä DelPro™ FarmManagerista.