Turhaan tyhjä vai tiineeksi ajallaan
KOHTI PAREMPAA KESTÄVYYTTÄ JA KANNATTAVUUTTA
Onko poiston syy oikeasti huono hedelmällisyys?
Huono hedelmällisyys kirjataan lehmälle poiston syyksi silloin kun syystä tai toisesta lehmä ei ole tullut ajallaan kantavaksi. Tosiasiassa kyse on kuitenkin usein siinä, ettemme ole hallinneet karjanuudistusta kunnolla.
Huono hedelmällisyys tulee kalliiksi
Tutkimusten mukaan monet lehmät ovat kiimattomia tai niillä on hiljainen kiima. Nämä lehmät tulisi tunnistaa hyvissä ajoin, jotta mahdolliset hoitotoimenpiteet päästään aloittamaan ajoissa ja lehmä siementämään normaalissa aikataulussa. Ilman systemaattista toimintatapaa, jolla kiimattomat lehmät löydetään, jää näitä lehmiä siementämättä ajallaan, jolloin niiden poikimaväli venyy pitkäksi tai ne poistetaan lopulta huonon hedelmällisyyden takia. Poikimavälin pidentyminen aiheuttaa maidontuottajalle jopa 3 euron menetyksen lehmää kohti päivässä ja ennenaikaiset poistot lisäävät mm. karjan uudistuskustannuksia merkittävästi.
Kohti parempaa hedelmällisyyttä
Kannattavuuden parantamisen kannalta meidän tulee siis keskittyä välttämään suunnittelemattomia poistoja, jotka johtuvat “huonosta hedelmällisyydestä”. Onnistunut hedelmällisyydenhallinta on ennen kaikkea kiinni ajoituksesta. Pelkkä siemennysajan määrittäminen silloin kun lehmä on kiimassa ei riitä, vaan oleellista on tietää, missä tuotoskaudenvaiheessa olevien lehmien tarkkailuun tulee keskittyä.
Parhaiten tämä onnistuu ryhmittelemällä lehmät tyhjiin, siemennettyihin, tiineisiin ja poistettaviin. Kiimantarkkailulistalle emme tarvitse tiineitä ja poistettavia lehmiä, vaan keskitymme erityisesti tyhjiin lehmiin, jotta ne päästään siementämään oikeaan aikaan. Lisäksi siemennettyjä tarkkaillaan mahdollisten uusimisten varalta.
Paras taloudellinen tulos lyhyellä siemennyskaudella
Taloudellisesti parhaaseen tulokseen päästään tutkimusten mukaan keskimäärin 12-13 kuukauden poikimavälillä. Se tarkoittaa, että lehmien tulisi tiinehtyä keskimäärin 90-120 vrk kuluttua poikimisesta. Koska jokainen lehmä ei tiinehdy ensimmäisestä siemennyksestä aloitetaan siemennyskausi yleensä 50-60 vrk poikimisesta. Tavoitteena on siementää jokainen lehmä 21 vrk kuluessa siemennyskauden alusta laskettuna. Jotta tähän päästäisiin, on siemennyskaudella olevia lehmiä tarkkailtava aktiivisesti. Kiimojen tarkkailu kannattaa aloittaa jo lepokaudella, jolloin seuraavan kiiman ajankohta on tiedossa tai jos lehmä ei ole ollut lainkaan kiimassa lepokaudella, päästään kiimattomuus hoitamaan jo ennen siemennyskauden alkua.
DelPro™-ohjelma
DelPro-ohjelma ryhmittelee lehmät lisääntymistilan mukaan. Huomiolistojen avulla kiimantarkkailu helpottuu merkittävästi, kun oikeat lehmät tulostuvat kiimantarkkailuraporteille automaattisesti. Jotta huomiolistat olisivat aina ajan tasalla, on tärkeää raportoida kaikki lisääntymistapahtumat DelPro -ohjelmaan eläimen kortille.
Kiiman ulkoisiin oireisiin perustuvilla kiimantarkkailumenetelmillä ongelmallisia ovat lehmät, joilla on hiljainen kiima tai ne ovat kiimattomia erilaisten hedelmällisyyshäiriöiden takia. Näiden lehmien löytämistä helpottaa DelPro-raportti, jolle tulostuvat lehmät, joille ei ole lisätty kiimatapahtumaa ja ne voidaan tarkistaa ja tarvittaessa hoitaa.
DeLaval RePro – paras apu hedelmällisyyden hallintaan
DeLaval VMS V310 lypsyrobotin RePro ominaisuus eli maidon progesteronimittaus yhdistettynä DelPro Biomalleihin ja eläintietoihin löytää myös hiljaiset kiimat ja tunnistaa ne lehmät, joiden kiimakierto ei ole normaali eli esimerkiksi kiimattomat tai follikkelirakkuloista kärsivät lehmät. RePro-ominaisuuden avulla mahdolliset hedelmällisyyshäiriöt tunnistetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
Huonon hedelmällisyyden syyt kannattaa selvittää
Kaikista apuvälineistä ja hoidoista huolimatta, osa lehmistä ei koskaan tiinehdy ja näistä lehmistä muodostuu se suunnittelemattomien poistojen joukko, joka poistuu karjasta aidosti hedelmällisyysongelmien takia.
Jos näitä hedelmällisyyshäiriöitä esiintyy karjassa runsaasti kannattaa taustalla olevat syyt selvittää. Koko karjan hedelmällisyyteen liittyvien ongelmien taustalla voi olla esimerkiksi ruokinta, muut terveysongelmat ja stressi tai huono keinosiemennystekniikka.
Hyvällä hedelmällisyyden hallinnalla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Hyvinä tavoitteina voidaan pitää, sitä että huonosta hedelmällisyydestä johtuvat poistot olisivat alle 7% ja kaikista lehmistä noin 50% olisi tiineitä. MP